Metsien terveydentila on hyvä

Yksi merkittävimmistä ilman kautta metsiin vaikuttavista haittatekijöistä on hapan sade. Se happamoittaa maaperää ja liuottaa maaperään muun muassa alumiinia, mikä vaikeuttaa puiden ravinnonsaantia. Ilmansaasteista sadetta happamoittavat rikki ja raskasmetallit, kuten kadmium, vanadiini ja lyijy.

Metsämaa happamoituu luonnostaankin jonkin verran pitkällä aikavälillä, mutta hapan sade heikentää maaperän kykyä vastustaa happamoitumista. Myös metsämaan kyky vastustaa happamoitumista on erittäin hyvä.

Happamoitumista voi jonkun verran torjua esimerkiksi kulotuksella, lehtipuiden suosimisella havumetsissä, ylitiheiden metsien harventamisella ja yli-ikäisten metsien päätehakkuilla ja uudistamisella. Ne eivät kuitenkaan poista ilmansaasteita, siihen ainoa keino on lopettaa saastuttaminen.

Suomessa puiden harsuuntuminen oli voimakkainta 1980-luvun lopulla, minkä jälkeen tilanne on parantunut. Vuosien 1986-95 aikana männyn keskimääräinen harsuuntuminen oli kymmenen prosenttia, mikä tarkoittaa, että neulasista keskimäärin kymmenesosa oli kadonnut vertailupuuhun verrattuna. Kuusella vastaava luku oli 22 ja lehtipuilla kymmenen. Sen jälkeen tilanne on kuitenkin parantunut. Myös ilmansaasteet ovat vähenneet vastaavana aikana.

Erityisesti kadmiumin ja vanadiinin pitoisuudet metsäsammalissa ovat laskeneet paljon, 50-60 prosenttia vuoden 1985 tasosta. Kuparin ja nikkelin pitoisuudet ovat laskeneet runsaan kymmenesosan.

Happaman sateen suurin ongelma on typpi, jonka päästöjä ei ole onnistuttu rajoittamaan tarpeeksi. Typen oksideja syntyy aina palamisreaktioiden yhteydessä. Toisaalta typpi on myös ravinne, jonka puute usein rajoittaa metsäkasvien kasvua. Typpikuormitus voi maaperässä myös pitkällä aikavälillä lisätä nitraatin valumia vesistöihin.

Vuosina 1998 ja 2001 tehtyjen Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusten mukaan Suomen metsien terveydentila on hyvä: happamoitumista aiheuttavat saastelaskeumat ovat vähentyneet, toisaalta saasteiden vaikutus puihin on pelättyä vähäisempi. Toisaalta viime vuosisadalla lisääntynyt typpilaskeuma on kiihdyttänyt metsien kasvua.

 | Alkuun | Takaisin |