|
Metsien terveyttä mitataan monin tavoin
Metsien terveydellä tarkoitetaan nykyisin useimmiten sitä, miten ilmansaasteiden vaikutukset ilmenevät metsän puissa. Terveysongelmina pidetään kuitenkin myös luonnon aiheuttamia tuhoja, muun muassa sieni- ja hyönteistuhoja. Vaikka metsätalous ei siis olekaan tässä mielessä metsien terveysuhka, on metsien terveys metsätalouteen vaikuttava ympäristötekijä.
Metsien terveydentilaa voidaan mitata monin tavoin. Puiden kärsimät vammat, esimerkiksi soluvauriot, neulasten ravinteiden puutostilat, puuston kasvumuutokset ja näkyvät oireet neulasissa ja lehvästössä kertovat terveydentilasta suoraan. Saasteiden vaikutusta voidaan selvittää myös niin sanottujen bioindikaattoreiden - eli saasteille herkimpien kasvilajien - avulla.
Yksi hyvä bioindikaattori on puun oksilla elävä naavajäkälä. Sillä ei ole juuria, vaan se ottaa kaikki ravinteensa suoraan ilmasta ja puun pinnalta pintasolukkonsa läpi. Siten saasteet menevät suoraan naavan aineenvaihduntaan. Metsien terveydentilasta kertoo paljon, että naavat ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana lisääntyneet Etelä-Suomessa voimakkaasti.
Myös sammalet ottavat pääosan ravinteistaan suoraan sadevedestä ja pintaansa kiinnittyneistä hiukkasista, joten niiden alkuainepitoisuuksia mittaamalla saadaan tietoa ilmansaasteista. Puun oksilla kasvava sormipaisukarve taas kestää hyvin ilmansaasteita. Koska se kuitenkin kerää saasteita, on siitä tehtyjen analyysien avulla voitu arvioida metsiin kertyviä ilmansaasteita.
Harsuuntuminen tarkoittaa puiden neulas- tai lehtikatoa, jonka yhdeksi syyksi oletetaan ilmansaasteita. Harsuuntumiseen vaikuttavat kuitenkin myös säiden vaihtelu, puun ikä ja kasvupaikka, tuholaisten esiintyminen ja metsien käsittely. Harsuuntumista tutkitaan vertaamalla silmämääräisesti tutkittavaa puuta normaalina pidetyn vertailupuun latvukseen. Arviointi on subjektiivista ja tulos riippuu arvioijan koulutuksesta ja kokemuksesta. Harsuuntunut puu on todennäköisesti tervettä puuta heikompi erilaisia rasituksia, kuten poikkeuksellisia sääoloja sekä sieni- ja hyönteistuhoja vastaan. Lisäksi puun kasvu hidastuu neulasmassan vähetessä.

| Alkuun | Takaisin |
|