Metsätalous saattaa hyötyä ilmastonmuutoksesta

Paitsi että metsät vaikuttavat ilmastonmuutokseen, ilmastonmuutos myös todennäköisesti vaikuttaa metsiin. Miten, sitä on vaikea arvioida, koska ilmastonmuutoksen kulku ja seuraukset ovat epävarmoja.

Ilmastomuutosta seuraava IPCC (International Panel on Climate Change) on arvioinut, että Suomen keskilämpötila nousisi 1,4-5,8 astetta vuoteen 2100 mennessä, todennäköisin ennuste on 4,4 astetta. Etelä-Suomen tämä veisi nykyisin Tanskassa vallitseviin keskilämpötiloihin. On myös arvioitu, että sademäärät kasvaisivat ainakin talvisin. Muutoksilla olisi suuri vaikutus metsäluonnon monimuotoisuuteen. Metsien lajikoostumus ja lajien vuorovaikutussuhteet saattavat muuttua; kilpailu, loiset ja pedot saattavat muuttaa lajien runsautta. Suomeen voi myös levitä metsätuholaisia, jotka pakkanen on aiemmin pitänyt kurissa.

Lisääntynyt lämpö ja ilmakehän hiilidioksidi saattavat parantaa metsien kasvumahdollisuuksia. Näin hiiltäkin sitoutuisi kasvillisuuteen enemmän, mikä taas hidastaisi muutosta. Uusia puulajeja tuskin siirtyisi Suomeen kovin nopeasti - jos pidetään kiinni siitä nykyisen metsäpolitiikan periaatteesta, että ihminen ei niitä tänne istuta - koska puulajien luontainen leviämisvauhti on vain 10-45 kilometriä sadassa vuodessa. Maamme suovaltainen maaperäkään ei sovi kaikille eteläisille puulajeille. Ilmakehän keskilämpötilan kasvu lisäisi ilmakehän lämpöenergian määrää, minkä johdosta äärimmäiset ilmasto-olot - kuten myrskyt, kovat kuivuudet ja sateet, kova kylmyys ja kuumuus - saattaisivat lisääntyä. Missä määrin tämä vaikuttaisi metsiin, on hankala arvioida.

Todennäköisesti Suomen metsätalous yleisesti ottaen hyötyisi ilmastonmuutoksesta, koska puiden kasvu nopeutuisi nykyisenkaltaisella metsätaloudella jopa 20-40 prosenttia. Nykyiset puulajit säilyisivät, mutta eteläiset jalopuut lisäisivät kasvualuettaan ja uutena lajina tulisi pyökki. Mänty säilyisi kuivien ja karujen maiden valtapuuna, mutta sen osuus laskisi 20 prosenttiin. Tuoreet ja lehtomaiset kankaat saattaisivat muuttua koivun ja kuusen sekametsiksi ja kuusen osuus valtapuuna nousisi 60 prosenttiin. Loput 20 prosenttia jäisi koivun ja muiden lehtipuiden osaksi.

 | Alkuun | Takaisin |