Myös elinympäristöjä on uhattuna

Metsälaki määrittelee talousmetsille niin sanotut erityisen arvokkaat elinympäristöt ja velvoittaa metsäomistajia säilyttämään niiden ominaispiirteet esimerkiksi hakkuiden yhteydessä. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio seuraa vuosittaisilla tutkimuksilla, kuinka hyvin tässä onnistutaan. Näitä elinympäristöjä etsitään kuitenkin yksityismetsistä myös systemaattisella kartoituksella. Tämä metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen kartoitustyö aloitettiin vuonna 1998 ja vuoden 2003 toukokuussa jo 80 prosenttia maan yksityismetsistä oli kartoitettu. Yritysten ja valtion metsät oli kartoitettu jo aikaisemmin.

Yksityismetsistä etsittyjä elinympäristöjä oli tuolloin löytynyt kaikkiaan 48 000 hehtaaria. Niistä kolmannes oli purojen välittömiä lähiympäristöjä. Kohteiden keskipinta-ala oli noin 0,6 hehtaaria. Etsittyjen lisäksi löydettiin 56 000 hehtaaria muita metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita elinympäristöjä.

Metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen kartoitustyö valmistuu vuonna 2003, lukuun ottamatta Pohjois-Pohjanmaata ja Lappia, missä työ jatkuu vielä vuonna 2004. Metsälain määrittelemien elinympäristöjen lisäksi hakkuiden yhteydessä suositellaan suojeltavaksi vesistöjen rannat, korkeimpien vaarojen lakialueet, harjujen paisterinteet, jääkauden aikana ja jälkeen syntyneet sulamisvesivirtojen uomat sekä harjukuopat eli supat, entiset hakamaat ja lehdesniityt sekä vanhat puuryhmät ja metsiköt. Luonnonsuojelulaki taas vaatii säilyttämään luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt, pähkinäpensaslehdot, tervaleppäkorvet, luonnontilaiset hiekkarannat, merenrantaniityt, puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset hiekkadyynit, katajakedot, lehdesniityt ja avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut ja puuryhmät. Näiden osalta tarvitaan kuitenkin viranomaisen päätös ja rajaus maastossa.

Myös Euroopan unionin luontodirektiivi edellyttää joidenkin elinympäristöjen ja lajien suojelua.

20. Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteiden säilyminen hakkuiden yhteydessä

 | Alkuun | Takaisin |