Ympäristökertomuksen etusivulle
.:*:. Miten metsätalous ja suojelu vaikuttavat metsäluontoon
***
***
Kerromme suomalaisesta metsästä
Metsät Suomessa ja Euroopassa
Metsänhoidon ohjaus
Metsänhoito ja suojelu

DotVaikutukset metsäluontoon
DotUhanalaiset lajit
DotUhanalaiset elinympäristöt
DotPäätehakkuut
DotIntensiivinen metsätalous
DotHarvennushakkuut
DotPäästöt
DotMetsätiet
DotRavinnekierrot
DotVesiensuojelu
DotLannoitus
DotMetsätyöt

Ilmastonmuutos
Metsien terveys
Lähteitä

In english

.:*:. Uhanalaiset lajit on selvä mittari

Metsätalouden merkittävimmät vaikutukset metsäluontoon aiheutuvat pääte- ja harvennushakkuista sekä puutavaran korjuusta, metsäojituksesta, maanmuokkauksesta, kulotuksesta ja lannoituksesta.

Selkeimmin metsätalouden vaikutusta metsäluonnon monimuotoisuuteen voi mitata uhanalaisten eliöiden määrällä. Ympäristöministeriö on kartoittanut uhanalaisten eliöiden määriä ensimmäisen kerran vuonna 1985. Seuraava kartoitus valmistui vuonna 1990 ja uusin vuonna 2000. Uusin kartoitus on tehty joiltain osin eri periaatteilla kuin edeltäjänsä, mistä johtuen uhanalaisuuden kehitystä ei voi sen perusteella täysin luotettavasti arvioida. Kun vuoden 2000 arvio kuitenkin tehtiin samoilla periaatteilla kuin aikaisemmat, havaittiin uhanalaisten lajien määrän nousseen vajaalla kolmanneksella. Metsälajien uhanalaistumiskehitys on kuitenkin hidastunut 1990-luvulla.

Vuoden 2000 arvioinnissa Suomen noin 43 000 eliölajista arvioitiin lähes 19 000, mutta riittäviksi tiedot katsottiin vain noin 15 000 lajista. Niistä noin joka kymmenes, eli 1505 lajia, arvioitiin uhanalaisiksi. Metsissä näistä elää 37,5 prosenttia, kaikkiaan noin 560 lajia. Nämä kaikki eivät kuitenkaan ole uhanalaisia nimenomaan metsätalouden takia, vaan niitä voivat uhata myös esimerkiksi metsästys ja pienpedot. Metsätalouden toimista ensisijaisia uhanalaisuuden syitä ovat metsien käyttö 8,8 prosentille, puulajisuhteiden muutokset 6,7 prosentille, ikärakenteen muutokset 8,6 prosentille ja lahopuun väheneminen 10,6 prosentille uhanalaisista lajeista.

Yhteensä metsätalous siis on uhanalaisuuden ensisijainen syy 34,7 prosentille uhanalaisista lajeista. Ojitus ja turpeen otto taas on ensisijainen uhka 3,2 prosentille Suomen kaikista uhanalaisista lajeista.

Uhanalaisuuden syiden lisäksi tutkimuksessa puhutaan myös tulevaisuuden uhkatekijöistä. Vastaavalla tavalla laskien metsätalouden toimet ovat ensisijainen uhkatekijä 30,2 prosentille uhanalaisista lajeista. Kaikkein pahinta uhanalaistumiskehitys olekaan metsä-, vaan lähinnä maatalousympäristöissä elävien kulttuurilajien keskuudessa.

***
 | Alkuun | Takaisin | 

Suomen Metsäyhdistys ry
***
Päivitetty: 
© SMY@smy.fi