Metsä on uusiutuva luonnonvara

Suomi kuuluu valtaosaltaan boreaaliseen havumetsävyöhykkeeseen, jota luonnehtivat lyhyt kasvukausi ja pieni puulajien määrä. Metsien lajistoon ja rakenteeseen vaikuttavat myös ilmasto sekä maa- ja kallioperä. Erityisesti ilmasto-olot Pohjois- ja Etelä-Suomessa poikkeavat toisistaan valon, lämmön ja kosteuden osalta.

Luonnonvaraisena maassamme kasvaa neljä havupuu- ja yli 20 lehtipuulajia. Yleisimmät ja samalla taloudellisesti arvokkaimmat puulajit ovat mänty, kuusi sekä raudus- ja hieskoivu. Muita luonnonvaraisia havupuita ovat kataja ja marjakuusi sekä lehtipuista haapa, harmaa- ja tervaleppä, pihlaja, raita, kynä- ja vuorijalava, metsälehmus, saarni, tammi, tuomi, vaahtera ja metsäomenapuu.

Suomen metsät ovat uusiutuva luonnonvara. Boreaalista metsää on erittäin vaikea hävittää esimerkiksi avohakkuin, sillä hakatun metsän tilalle kasvaa luonnostaankin uusi metsä. Esimerkiksi 1950-luvulla Pohjois-Suomessa tehtiin läpimitaltaan kymmenienkin kilometrien avohakkuita, mutta se ei ole estänyt metsää uusiutumasta lähes täysin ilman ihmisen toimia. Suomessa metsätalous on kuitenkin hyvin intensiivistä ja kohdistuu yli 90 prosenttiin metsäalasta. Vaikka esimerkiksi päätehakkuita tehdään vuosittain noin prosentilla metsäalasta, metsätalouden vaikutukset metsäluontoon, esimerkiksi sen biologiseen monimuotoisuuteen ovat suuret.

Uusiutuvuus on toisen maailmansodan jälkeen tarkoittanut myös sitä, että vaikka metsissä olevan elävän ja kuolleen puun määrä on lisääntynyt, niin on käynyt myös   metsistä korjatun puun määrälle ja järeän puun osuudelle. Erityisen paljon ovat nousseet markkinahakkuut – eli teollisuuden käyttöön hakatun puun määrä – mutta kokonaispoistuma ei ole noussut yhtä paljon, koska poltto- ja kotitarvepuun hakkuut ovat vähentyneet.

Metsän uusiutuvuus ei kuitenkaan tarkoita vain puuta, vaan myös muita metsän tuotteita. Marjojen ja sienten keräily on Suomessa sallittu kaikille ihmisille ja kaikissa metsissä – eräitä suojelualueita lukuun ottamatta. Vaikka useimmat suomalaiset harrastavat marjastusta ja sienestystä – ja vaikka se on monen ulkomaalaisenkin tulonlähde Suomessa – marja- ja sienisadoista saadaan kerättyä vain murto-osa. Myös useimmat riistalajit menestyvät Suomessa hyvin.

	2. Puuston kasvu ja poistuma
	3. Puuvarannon kehitys, puulajisuhteet
	17. Metsän tuotteiden määriä ja arvoja, metsäisiin harrastuksiin osallistuminen

 | Alkuun | Takaisin |