Outi Marin Esityksen laatineen työryhmän sihteeri Outi Marin on Metsäliitto-konsernin ympäristöpäällikkö. Hän on tutkinut puun asemaa eurooppalaisissa julkisten hankintojen politiikoissa ja on päätyöstään toimivapaalla YK:n Euroopan talouskomissiossa.

Työ- ja elinkeinoministeriön vetämä ohjausryhmä luovutti puupohjaisten tuotteiden julkisten hankintojen politiikan ministeri Mauri Pekkariselle kesäkuussa. Esitys on hyväksytty noudatettavaksi soveltuvin osin mitä pikimmin.

Puutuotteiden julkisia hankintapoliitikkoja on tehty useissa Euroopan maissa. Ne ovat kuitenkin keskittyneet puuraaka-aineen laillisuuden ja kestävyyden todentamiseen. Vaikka asia on tärkeä, se ei kerro koko totuutta tuotteen ympäristömyönteisyydestä.

Suomalainen esitys tarkasteleekin asiaa koko elinkaaren mitalta. Puun alkuperän lisäksi se käsittelee tuoteryhmien valmistamisen, käytön ja loppusijoituksen aikaisia ympäristövaikutuksia. Esityksessä on erikseen pohdittu puisten rakennustuotteiden, kalusteiden ja paperin ympäristöominaisuuksia.

Esitys antaa myös avaimet tarkastella hankinnan kustannuksia koko tuotteen elinkaaren ajalta. Näin voidaan arvioida myös kalliimman tuotteen hankintaa, jos sen kustannus on kuitenkin koko elinkaaren mitalta muita alhaisempi. Usein myös ekologisin vaihtoehto on pitkällä aikavälillä taloudellisin.

Työ on vasta alussa
Kestävän kehityksen perusajatus on jatkuva parantaminen. Siksi esityksessä on haluttu katsoa eteenpäin. Esimerkiksi rakennustuotteiden osalta esitys lähtee siitä, että tarkastellaan rakennuksen, eikä esimerkiksi rakennukseen ostettavan yksittäisen puutavaraerän vaikutuksia.

Esitys ottaa huomioon myös eurooppalaisen, rakennustuotteille valmistumassa olevaan EN 15804 -standardin, mikä helpottaa rakennuksen elinkaaren aikaisen ympäristövaikutuksen arviointia. Tarkastelutapa voidaan laajentaa myös muista raaka-aineista kuin puusta tehtyihin tuotteisiin.

Julkisten hankkeiden viherryttäminen vaatii myös osaamista. Sen parantamisesta nimenomaan ostopuolella on puhuttu jo pitkään. Mutta esityksen mukaan osaamista tarvitaan myös tarjontapuolella.
Sitä varten taas tarvitaan neuvontaa.

Esityksen hyväksynyt ohjausryhmä jättikin TEMin mietittäväksi, miten tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi energiansäästön palvelukeskus Motivan tai Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus ja Tekesin kautta.

Metsäsektorille esitys on mahdollisuus
Julkiset hankinnat ovat yksi ohjauskeino kohti ympäristömyönteisempiä markkinoita. Se vaikuttaa suoraan julkiseen rakentamiseen, mutta toimii myös esimerkkinä yksityissektorille, luo kysyntää ympäristömyönteisille vaihtoehdoille sekä mahdollisesti avaa markkinoita uusille innovaatioille.

Julkisten hankintojen arvo on viime aikoina ollut Suomessa keskimäärin 23 miljardia euroa vuodessa. Tämän luulisi olevan metsäsektoriakin kiinnostava markkina.

Esitys luo puutuotteille ympäristösuositukset, mikä on puutuotteiden etu. Sen jälkeen ostaja voi luottaa siihen, että suosituksia noudattaessaan hän varmasti tekee ympäristön kannalta hyvän ratkaisun.

Esityksen ansiosta metsäsektorilla on mahdollisuus opiskella asiaa julkisten hankkijoiden kanssa yhdessä ja etsiä parhaat käytännöt hankintojen tekemiseksi. Yksi opiskelun kohde on laatia tarjouspyynnöt ja tarjoukset siten, että ympäristötavoitteet toteutuvat.

Metsäsektori voi myös osallistua julkisten hankkijoiden tietoportaali- ja koulutushankkeiden toteuttamiseen ja tukea hankkeita. Kolmas keino on etsiä yhdessä julkisten hankkijoiden kanssa uusia, ympäristömyönteisiä ratkaisuita.

Julkisten hankintojen vihreä politiikka voidaan nähdä joko kilpailua rajoittavana kauhuskenaariona, tai se voidaan kääntää kilpailueduksi. Pallo on metsäsektorilla.