Petäjäveden kunnan tunnetuin rakennus on vanha, vuonna 1764 valmistunut puukirkko. Kun Italian pääministeri Silvio Berlusconi muisteli julkisesti vierailuaan suomalaisessa puukirkossa, hänen epäiltiin tarkoittaneen juuri Petäjäveden kirkkoa.

Berlusconin mukaan Italiassa kirkko olisi pistetty maan tasalle. Myöhemmin kävi ilmi, että pääministerin mollaama kirkko olikin ehkä Islannissa.

Niin tai näin, Petäjävedelle rakennetaan parhaillaan uuttakin julkista rakennusta puusta. Kaksikerroksinen kunnantalo valmistuu syksyyn mennessä kuntakeskukseen, noin kilometrin päähän vanhasta kirkosta.

Kyseessä on kerrankin julkinen puurakennus, jonka materiaalivalintaan ei ole vaikuttanut jonkun metsäisen tahon taloudellinen tuki. Petäjäveden kunta päätyi puuhun, koska se on niin hyvä materiaali.

Valtuusto vaihtoi betonin puuhun
”Vanha kunnantalo oli jäänyt pieneksi ja se on huonokuntoinen”, kertoo MTK:n metsävaltuuskunnan petäjävetinen puheenjohtaja Mikko Tiirola. Kunnantalon kohtalosta päätettäessä hän oli kunnanvaltuuston puheenjohtaja.

Talo vaati remonttia. Työsuojelupiiri ilmoitti, että talon tilanne olisi ratkaistava syksyyn 2010 mennessä.

Kuntapäättäjät alkoivat pohtia, mitä tehdä. Vanhan rakennuksen remontti olisi tullut liian kalliiksi. Oli rakennettava uusi, edullinen ja muunneltavissa oleva kunnantalo.

Ensimmäisissä oli esillä perusratkaisu, kolmikerroksinen betonirakennus. Tiirola nosti valtuustossa esiin puisen vaihtoehdon. Pitkien pohdintojen jälkeen kunnanvaltuusto linjasi, että kunnantaloksi rakennetaan korkeintaan kaksikerroksinen puinen rakennus.

Osaurakoilla pienetkin yritykset saatiin mukaan
Rakentaminen päätettiin teettää osaurakoina sen sijaan, että koko hankkeelle olisi valittu yksi pääurakoitsija. Osaurakointiin päädyttiin, jotta pienemmätkin firmat voisivat ottaa osaa tarjouskilpailuihin ja esimerkiksi puuosien toimitukseen tulisi aitoa kilpailua.

Tiirola kertoo, että puisen kunnantalon rakentaminen on myös taloudellisesti mielekäs ratkaisu. Betonisen kolmikerroksisen rakennuksen kustannusarvio oli kolme miljoonaa euroa, kun puisen hinta jäänee alle kahteen miljoonaan.

Koko alennus ei johdu materiaalin valinnasta, vaan suunnitelmia on myös karsittu ja muokattu matkan varrelta. Hanketta vetämään palkattiin myös rakennuttajakonsultti, jotta työ sujuisi jouhevasti.

Rakennuksen on taivuttava moneksi
Uusi kunnantalo piti suunnitella niin, että sen käyttötarkoitusta voidaan muuttaa. Jos Petäjäveden kunta joskus katoaa kuntaliitoksen takia, kunnantalosta voidaan tehdä päiväkoti tai vanhustentalo.

Rakennuksen suunnitelleen arkkitehti Esa Säkkisen mukaan muuttuvaan käyttöön varautuminen oli suunnittelussa kohtuullisen suuri haaste. ”Lisäksi rakennuksen oli oltava kompakti, energiatehokas ja edullinen rakentaa”, Säkkinen muistelee.

Ratkaisuna oli kahdesta osasta muodostuva rakennus, joita yhdistää lasinen tila. ”Viimeistelty, mutta nöyrä hahmo, joka on osa kyläympäristöä. Rakennus, jonne on matala kynnys astua sisään”, Säkkinen kuvaa ajatuksiaan uudesta kunnantalosta.

Lisää puurakennuksia on luvassa
Mikko Tiirola on puurakentamisen ystävä. ”Se on ekologista ja sillä voidaan tuoda puhtia aluetalouteen. Koko Keski-Suomen maakunta voisi profiloitua puurakentamisen edistäjäksi”, Tiirola sanoo.

Tiirolan mukaan kunnalliset päätöksentekijät voisivat käyttää enemmän valtaa kuin yleensä käyttävät. ”Esimerkiksi julkisten hankintojen kilpailuttaminen ei tarkoita vain halvimman vaihtoehdon löytämistä. Muillakin perusteilla saa valita”, Tiirola muistuttaa.

Esa Säkkinen sanoo suunnittelevansa mielellään puusta. Puisen julkisen rakennuksen suunnittelu on kuitenkin poikkeustapaus, yleensä hän suunnittelee puisia omakotitaloja.

Säkkinen ei osaa vielä sanoa, onko hän rakennukseen tyytyväinen, koska työ on vielä kesken. ”Puu tulee näkymään myös talon sisustuksessa”, Säkkinen sanoo.

Puinen kunnantalo ei jää viimeiseksi uudeksi puurakennukseksi Petäjävedellä. Kuntakeskukseen on tulossa uusi S-Market, joka saa myös puisen verhoilun. Syynä ovat vanhan puukirkon läheisyys ja Museoviraston linjaukset siitä, mitä sen lähettyville saa rakentaa.

Tiirola on haastanut muut yritykset jatkamaan puurakentamista. Hänen mielestään asiakkaita saattaa olla helpompi houkutella kauppaan, joka huokuu paikallisuutta ja ekologisuutta.

”Jos puurakentaminen on alkanut julkisessa rakentamisessa, liikerakentamisessa vasta kaivetaan lähtökuoppia”, Tiirola sanoo.

Krista Kimmo



Petäjäveden kunta
Arkkitehtipalvelu Esa Säkkinen
Petäjäveden vanha kirkko