Ympäristöystävällisyyden ei pitäisi maksaa lisää, päinvastoin: enemmän ympäristöä rasittavien ratkaisujen pitäisi olla kalliimpia, puuseminaarissa todettiin.
”Ekologiasta ei makseta”, summasi kehitys- ja suunnittelupäällikkö Jaakko Länsiluoto Metsäliiton puutuoteteollisuuden asiakkaiden eli rakentajien asenteet.
Itä-Suomen yliopiston metsäalan ennakointiyksikön keskiviikkona järjestämässä seminaarissa puhunut Länsiluoto sanoi, että ekologiaa pidetään lisävarusteena. Länsiluoto kertoi yhtiönsä teettäneen omien asiakkaidensa parissa kyselyn siitä, mitkä ovat heidän mielestään hyviä myyntiargumentteja.
Kyselyssä tuli esille, että ekologiaa pidetään rakennuksessa kalliina lisävarusteena, jota ei pyydetä. Puurakenteita ylipäätään pidetään kalliina, vaikka pientalopuolella kustannustehokkuus on kiistaton.
Se, ettei ekologia ole myyntivaltti, näkyy myös asuntomainonnassa. ”Vaikka tarkastelemissani koerakentamiskohteissa oli suunnittelussa painotettu ekologisuutta, se ei päätynyt rakennusliikkeiden myyntimainoksiin kohteista”, kertoi tutkimusjohtaja Päivi Timonen Kuluttajantutkimuskeskukselta.
Asuntomainoksissa korostettiin tilaratkaisuja, sisustusmahdollisuuksia ja esteettisyyttä. ”Rakennusliikkeet näkevät kuluttajat sisustajina”, summasi Timonen.
”Teräksen alkuperä ei kiinnosta ketään”
Toisaalta puu on ainoa rakennusmateriaali, jonka ympäristövaikutuksista ylipäätään ollaan esimerkiksi kansainvälisissä keskusteluissa kiinnostuneita.
”Puun pitää olla sertifioitua, mutta ketään ei kiinnosta, millaisissa oloissa teräs tehdään tai mistä sementti tulee”, sanoi päällikkö Mikko Viljakainen Metsäteollisuus ry:stä.
Viljakainen on vahvasti sitä mieltä, ettei ole sama, mistä materiaaleista rakennetaan.
”Rakentamisen ekologinen jalanjälki on valtava ja tulee kasvamaan, jollei mitään tehdä. Rakentaminen kuluttaa puolet luonnonvaroista ja tuottaa 40 prosenttia jätteistä. Rakentamista lisäävät muuttoliike, hyvinvoinnin kasvu ja väestönkasvu: maapallon väestö lisääntyy 100 miljoonalla ihmisellä vuosittain.”
”Puun käytöllä kiistattomia ilmastohyötyjä”
”Tieteellisen kirjallisuuden perusteella puun käytölle rakennusmateriaalina näyttäisi olevan kiistattomia ilmastohyötyjä suhteessa muihin rakennusmateriaaleihin”, erikoistutkija Kim Pingoud VTT:ltä totesi seminaarissa.
Ilmastokeskustelussa on pohdittu, olisiko parempi jättää metsä pystyyn hiilinieluksi vai kaataa puu käyttöön ja istuttaa uusi metsä tilalle. Pingoudin mukaan vastaus riippuu siitä, miten puuta käytetään ja millä aikavälillä asiaa tarkastelee.
”Akuutissa tilanteessa voi olla järkevää pitää metsä pystyssä nielemässä hiiltä ilmakehästä. Pitkällä aikavälillä on järkevämpää kaataa puu, istuttaa uusi metsä tilalle ja tehdä puusta pitkäikäisiä puutuotteita, jotka lopuksi kierrätetään energiaksi,” Pingoud sanoi.
Parhaimmillaan siis kasvatetaan hiilen varastoa sekä metsässä että puutuotteissa ja vähennetään päästöjä, kun puulla korvataan muita materiaaleja.
Puu hyötyisi ympäristövaikutusten arvioinnista
Viljakainen ehdotti seminaarissa, että julkisille rakennuksille pitäisi tehdä ympäristövaikutusten arviointi, jossa huomioitaisiin niin rakentamisen kuin käytön aiheuttamat ympäristörasitteet.
Puu ei Viljakaisen mukaan voisi kuin hyötyä arvioinnista, niin ylivoimaisen ympäristöystävällinen materiaali se on. ”Ympäristöystävällisyyden ei pitäisi olla kalliimpaa, epäympäristöystävällisten ratkaisujen ja tuotteiden pitäisi olla kalliimpia.”
Ympäristövaikutusten arviointi -ehdotus sai seminaariväeltä kannatusta, puutuoteyrittäjä Ari Martonen Bizco Partnersilta piti sitä suorastaan vallankumouksellisena.
Ympäristövaikutusten arviointi olisi hyvä poliittinen työkalu ohjata rakentamista ympäristöystävällisempään suuntaan ja vaikuttaa konservatiiviseen rakennusalaan, jolta ei osallistujaluettelon perusteella ollut seminaarissa läsnä yhtään edustajaa.
Krista Kimmo
 Metsäalan ennakointiyksikkö
 Suomalainen puinen pientalo kuluttaa kivitaloa vähemmän enegiaa
"Puinen seinä hillitsee ilmastonmuutosta, betoninen kiihdyttää"
Puutuotteiden hiilivaraston arvo Suomessa jopa yli miljardi euroa
Vapaavuori: Puurakentamisesta on puuttunut aito tahto
|