Metsähallituksen metsätalouden mailla Hämeessä sijaitsevan alueen koekäyttää ensimmäisenä Partiolaisten suurleiri Kilke heinä-elokuun vaihteessa.
Evon suurleirialue ei ole pelkkä aluerajaus karttalehdellä, vaan metsään on vedetty datakaapelit ja sähköjohdot, vesiputket ja viemäriverkosto.
Kaikkiaan sadan hehtaarin alueelle on tehty retkeilyalue, jolla on valmiudet monenlaiseen toimintaan, kertoo puistonjohtaja Jere Rauhala Metsähallituksen luontopalveluista. Juuri valmistuneen alueen toimivuus pistetään heti kovaan testiin.
Suomen partiolaisten kuudes suurleiri eli jamboree tuo paikalle 10 400 suomalaista ja 600 ulkomaalaista partiolaista telttoineen. Jamboreen kahtena vierailupäivänä paikalle odotetaan lisäksi 15 000–20 000 perheenjäsentä, toimittajaa ja muita toiminnasta kiinnostuneita.
Niin Rauhala kuin partiolaisten puolelta leirin rakentamisesta vastaava projektikoordinaattori Ville Jokinen ovat yhtä mieltä siitä, ettei leirialueen teko olisin onnistunut kummaltakaan organisaatiolta yksin.
Alueen voi vuokrata myös osina
Rauhala kertoo, että leirialueesta on tullut jo kyselyitä. Varauksia aletaan ottaa vastaan vasta syksyllä, kun Kilkkeen tuomat kokemukset on saatu purettua, rautalankaohjeet leirialueen käytöstä kirjoitettua ja internet-pohjainen varausjärjestelmä rakennettua.
Suurleirialueelle tulee myös muutamia kiinteitä rakennuksia. Rauhala kertoo, että rakenteet varataan erikseen. Leirijärjestäjä voi siis varata myös pelkästään tilaa ilman vaikkapa ruokailukatoksen käyttöoikeutta.
Koko sadan hehtaarin aluetta ei myöskään tarvitse varata kerralla, vaan se jaetaan pienempiin osiin. Yhtä aikaa voi käynnissä olla neljä tapahtumaa.
”Täällä voisi järjestää suunnistustapahtuman tai koiranäyttelyn”, Rauhala pohtii.
Kilkettä rakentaa 3000 vapaaehtoista
Jutuntekohetkellä leirialue näytti tavalliselta suomalaiselta talousmetsältä lisättynä sähkökaapeilla ja vesipisteillä. Kilkkeen aikana näkymä on aivan toinen.
”Tänne nousee 2 500–3 000 telttaa, 20 kyläkeittiötä, kuusi kahvilaa, kahdeksan kioskia, kirkko, sairaala, 350 siirrettävää vessaa sekä totta kai muutama telttasauna”, Jokinen kertoo. Leirille tulee oma radiokanava, lehti ja nettisivut.
Varsinaisen vilskeen luovat kuitenkin tuhannet ihmiset.
Leiritapahtumaa on suunniteltu 2,5 vuotta ja suurleirialuetta rakennettiin noin vuosi. Partiolaisten puolelta Kilkettä on suunnitellut ja rakentanut kolme palkattua työntekijää ja 3000 vapaaehtoista.
Leirialueen rakentamiseen pistämänsä suuren työpanoksen ansiosta partiolaiset saavat etuoikeuksia alueen varaamiseen. Vuonna 2012 Evolla tulee kaksi partiolaisten 3000 hengen piirileiriä. Seuraava suurleiri on vuonna 2016 myös Evolla.
Metsähallituksen puolelta leirialueen rahoitus on osa viime vuona vietettyjä 150-vuotisjuhlia. Kahdesta lähialueelta Metsäliitolle ja Stora Ensolle huutokaupatusta leimikosta saadut rahat lahjoitettiin leirialueen perustamiseen.
”Suurleirialue luonteva osa toimintaa”
Ajatus pysyvästä suurleirialueesta syntyi entisen pääministerin Matti Vanhasen aloitteesta. Vuonna 2004 pidetyn Taruksen suurleirin avannut pääministeri ihmetteli, miksi leirialue perustetaan joka kerta uudelleen.
Rauhalan mukaan leirialueen perustaminen ja hallinnointi sopii luontevasti Metsähallituksen tehtäviin. ”Alue sijaitsee valtion retkeilyalueen vieressä. Sen avulla saadaan nuoria metsään ja heitä varten valtion metsiä ja maita hoidetaan.”
Sijainti juuri Evolla on luontevaa. Sinne on hyvät kulkuyhteydet, lähellä suuria partiopiirejä ja hyvät retkeilymaastot. Itse suurleirialue sijaitsee valtion talousmetsässä, jonne infrastruktuurin ja rakenteiden teko on mahdollista.
Krista Kimmo, Hämeenlinna

Suurleiri Kilkkeen kotisivut
|