Metsää hankitaan sekä pysyvään että määräaikaiseen suojeluun, mutta luonnonarvokauppaa hylättiin. Metsänomistajille määräaikaisen suojelun toteutuminen on tärkeää.
Metso-ohjelman eli Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman 2008–2016 toteuttamiseen on tänä vuonna käytössä noin 33,5 miljoonaa euroa. Siitä maa- ja metsätalousministeriön käytössä on kymmenen ja ympäristöministeriön 22,5 miljoonaa. Lisäksi tutkimukseen on varattu yhteensä miljoonaa euroa.
Vapaaehtoisuuteen perustuvaa suojeluohjelmaa toteutetaan yksityismailla kolmella eri tavalla: määräaikaisilla ja pysyvillä suojelusopimuksilla sekä luonnonhoitohankkeilla. Lisäksi toiminnassa on seitsemän yhteistoimintaverkostoa eri puolilla maata.
Ohjelman pilottivaiheessa vuosina 2002–2007 testattiin myös esimerkiksi luonnonarvokauppaa. Siinä metsänomistaja sai korvausta siitä, että ylläpiti sovittuja luontoarvoja metsässään. Tätä vaihtoehtoa ei ole enää tarjolla, koska Euroopan unionin komission mukaan vain menetetyistä tuloista voidaan maksaa korvauksia.
Metso niputettiin metsälakiin
Ympäristötarkastaja Marjukka Mähösen mukaan maa- ja metsätalousministeriö toteuttaa Metso-suojelua kahdella tavalla. ”Ympäristötuen kautta korvataan määräaikaisia, kymmenen vuoden suojelusopimuksia, jotka tekee alueellinen metsäkeskus. Lisäksi rahoitetaan luonnonhoitohankkeita”, kertoo Mähönen.
Luonnonhoitohankkeessa metsänomistaja sopii metsäkeskuksen kanssa siitä, että Metso-kohteella tehdään luonnonhoitotöitä. Työt tekee usein metsäkeskus. Hoitotöillä voidaan vaikkapa kunnostaa lähde ja lisätä siten sen merkitystä monimuotoisuudelle. Hoitotyöt ovat metsänomistajalle maksuttomia.
Mähösen mukaan metsäkeskukset tekevät määräaikaisia suojelusopimuksia lähinnä vain sellaisista kohteista, joiden sisällä on metsälain tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö eli niin sanottu kymppipykälän kohde. Lain mukaan nämä kohteet on suojeltava.
Käytäntö on jo ehtinyt herättää närää metsänomistajissa. Heidän mielestään vapaaehtoista suojelua ei saisi niputtaa yhteen lain vaatiman suojelun kanssa.
Tavoitteena ovat suojeluverkostot
Mähönen sanoo, että käytäntöön on päädytty vertaamalla Metso-ohjelmassa luotuja luonnontieteellisiä suojelukriteerejä ja kymppipykälän kohteiden määritelmiä, joiden vaatimukset ovat hyvin samanlaiset. Tarkoitus on turvata metsien monimuotoisuutta tehokkaasti.
”Paitsi että näin saadaan suurempia suojelukohteita, niistä voidaan myös luoda Metso-ohjelman mukaisia suojeluverkostoja ja -kokonaisuuksia”, Mähönen sanoo.
Toisaalta näin saadaan suojelurahat riittämään mahdollisimman monelle hehtaarille. ”Jos rahat riittävät, myös pelkkiä Metso-kohteita voidaan rahoittaa”, Mähönen sanoo.
Erilaisia suojelumenetelmiä ja niiden toimivuutta testattiin Metson kokeiluvaiheessa vuosina 2002–2007. Tuolloin metsänomistajat innostuivat nimenomaan siitä, että suojelu oli vapaaehtoista ja määräaikaista, ja suojelusta sai täyden korvauksen.
Ympäristötuen kautta korvatuissa määräaikaisissa suojelusopimuksissa metsänomistajalle korvataan osa sen puuston arvosta, mikä voitaisiin hakata heti.
Pysyvään suojeluun on kolme tapaa
Jos maanomistaja haluaa suojella metsäalueensa pysyvästi Metso-ohjelman avulla, vaihtoehtoja on kolme.
Voidaan perustaa joko maanomistajan omistama tai valtiolle lunastettava suojelualue, tai metsä voidaan vaihtaa johonkin valtion tarjoamaan talousmetsään.
Vaihtomaita on kuitenkin vähän tarjolla.
Kahdessa ensimmäisessä tapauksessa metsänomistajalle korvataan koko puuston arvo eikä korvauksesta tarvitse maksaa veroa.
”Metsänomistaja hyötyy jopa 15 prosenttia siihen verrattuna, että hän myisi puut”, sanoo neuvotteleva virkamies Ilkka Heikkinen ympäristöministeriöstä.
Suojelurahat lisääntyivät tuntuvasti
Entisten ympäristökeskusten, eli nykyisten elinkeino- liikenne ja ympäristökeskusten (ELY) käytössä olevat Metso-rahat ovat nousseet merkittävästi. Vuonna 2008 käytössä oli seitsemän ja viime vuonna 8,5 miljoonaa. Tänä vuonna rahaa on 22,5 miljoonaa euroa.
Ympäristöviranomaisten suojelupäätöksissä pääpaino on ollut pysyvien suojelualueiden perustamisessa. Heikkinen kuitenkin uskoo, että myös ympäristöviranomaisille tulee paineita tehdä enemmän määräaikaisia suojelusopimuksia.
Syyt ovat yksinkertaiset. Määräaikaisuus kiinnostaa metsänomistajia ja ympäristöhallinnolla on enemmän rahaa käytössään kuin metsähallinnolla.
Heikkinen muistuttaa, että ympäristöviranomaisten kanssa tehdyissä määräaikaisissa suojelusopimuksissa korvataan vain sopimuskauden aikana syntynyt haitta. Esimerkiksi puuston koko arvoa ei korvata, vaan vain lahoamisen tuottama arvon menetys.
Heikkisen mukaan on tärkeää, että metsänomistaja voi valita useasta suojeluvaihtoehdosta omien lähtökohtiensa mukaan. Hänen mukaansa harkintaan vaikuttavat muutkin tekijät kuin raha.
”Monet ovat halukkaita määräaikaiseen suojeluun, vaikka siitä saatava korvaus olisi pienempikin kuin pysyvässä suojelussa. Tällaisessa tilanteessa ympäristöhallinnon on tietysti joustettava. Tärkeintähän on, että luonnon monimuotoisuus säilyy”, Heikkinen sanoo.
”Sujuva aloitus on menestyksen edellytys”
Etelä-Suomen metsänomistajien liiton aluejohtaja Esko Laitisen mukaan Metso-ohjelman käynnistyminen tänä vuonna ratkaisee paljon. ”Jos alussa tulee maine, että se ei toimi, sitä on myöhemmin vaikea muuttaa”, sanoo Laitinen.
”Muutamat meidän alueemme metsänhoitoyhdistykset ovat lähteneet voimakkaasti markkinoimaan Metsoa. Jotkut ovat tehneet metsänomistajien kanssa jo kymmeniä suojeluhakemuksia.
Suurin osa metsänomistajista haluaa vain määräaikaisia hakemuksia”, Laitinen sanoo.
Se, miten hyvin metsänomistajien hakemia suojelusopimuksia metsäkeskuksissa ja ELYissä tehdään, vaikuttaa toimihenkilöiden ja metsänomistajien suhtautumiseen. ”Jos tulee kuva, ettei ehdotettu kohde tai suojelutapa kelpaa, tulee takapakkia”, Laitinen arvelee.
Metso-ohjelman ensimmäisenä vuonna panostettiin paljon Metso-suojeluhakemuksia ja -päätöksiä tekevien ihmisen koulutukseen. Laitinen sanoo, että yhteistyö metsä- ja ympäristöhallinnon sekä metsänhoitoyhdistysten välillä toimii ja on selvästi parantunut siitä, mitä se on joskus ollut.
Krista Kimmo
 Metso-ohjelman kotisivut
 Metso-ohjelma forest.fi:ssä
Aikaisempia artkkeleita Metsosta
Metso-koulutukset ovat vauhdissa
Metso kääntää luonnonsuojelun uuteen asentoon
|