Ruotsissa on puurakentamisen edistämisessä on päästy paljon Suomea pidemmälle. Takana on ollut muutaman kunnan ja yrityksen innostus ja tahto.
Noin viisitoista vuotta sitten sekä Suomessa että Ruotsissa havahduttiin kannustamaan modernia puurakentamista. Aikaansaannokset poikkeavat kovasti toisistaan.
Ruotsissa jopa lähes viidennes uusista asuinkerrostaloista rakennetaan puusta. Suomeen on tähän mennessä rakennettu 31 puista asuinkerrostaloa. Suurten julkisten puurakennusten, kuten vaikkapa Lahden Sibelius-talon, syntyehto on ollut jonkin metsäisen tahon taloudellinen tuki.
Näin siitä huolimatta, että nykyinen hallitus on jo neljäs perättäinen, jolla on puurakentamisen edistämisohjelma. Miksi ohjelmat ovat muuttuneet käytännöksi Ruotsissa mutta eivät Suomessa?
Kysymys on niin kiinnostava, että asuntoministeri Jan Vapaavuori (kok.) kävi etsimässä vastauksia paikanpäältä Ruotsin Växjöstä, jonka Britannian yleisradioyhtiö BBC nimesi vuonna 2007 Euroopan vihreimmäksi kaupungiksi.
Ruotsissa kunnat suosivat puurakentamista
”Minulle jäi matkasta sellainen vaikutelma, että muutamalla kunnalla ja metsäteollisuusyrityksellä on yksinkertaisesti ollut vahva tahtotila edistää puurakentamista. Esimerkiksi Växjön kaupunki haluaa profiloitua ekologiseksi edelläkävijäksi, joka ottaa ilmastokysymykset tosissaan huomioon”, Vapaavuori sanoo.
Koko Ruotsia puurakentamisinto ei Vapaavuoren mielestä ole vallannut, mutta innostavia esimerkkejä löytyy useista kunnista. Suomessa vastaavaa tahtotilaa ei hänen mielestään ole ollut.
Suomen rakentamismääräyksiä on arvosteltu puuvastaisiksi ja niitä on pidetty syynä laimeaa intoon rakentaa puusta muutakin kuin pientaloja. Vapaavuoren mukaan rakentamismääräyksissä on toki parannettavaa, mutta ne eivät ole keskeisin syy puurakentamisen kangerteluun.
”Pääsyy on, että monet tahot eivät ole olleet riittävän kiinnostuneita puurakentamisesta, eivät kunnat, eivät rakennuttajat. Jos aitoa tahtoa olisi, puurakentamista olisi syntynyt nykymääräyksilläkin. Ja toisaalta, jos tahtoa olisi, rakentamismääräyksiinkin olisi tartuttu hanakammin jo aiemmin, ei vasta nyt”, Vapaavuori arvioi.
Vasta lama sai metsäalan kiinnostumaan
Asuntoministeri asettikin viime syksynä työryhmän pohtimaan, syrjivätkö rakentamismääräykset puuta tai tuottavatko ne puun käyttäjälle lisäkustannuksia. Työ liittyy työ- ja elinkeinoministeriön vetämään metsäalan strategiseen ohjelmaan.
Ruotsissa rakentamismääräykset uusittiin jo 1990-luvulla. Sitä ennen puukerrostalojen rakentaminen oli ollut suurin piirtein kielletty 124 vuoden ajan.
Määräysten uusiminen lisäsi Ruotsissa myös huomiota puun mahdollisuuksiin. ”On onnellista, että Suomen metsäsektorikin on rakennemuutoksensa ansiosta alkanut kiinnittää enemmän huomiota puurakentamiseen”, Vapaavuori kuittaa.
Ruotsissa kahdeksankerroksia puisia asuintaloja
Erityisen kiinnostavaa Växjön esimerkeissä olivat Vapaavuoren mielestä kahdeksankerroksiset puiset kerrostalot, jotka olivat samalla passiivitaloja.
Passiivi- ja matalaenergiatalotermit kertovat rakennuksen energiakäytöstä. Esimerkiksi passiivitaloksi rakennetun omakotitalon lämmitysenergian kulutus on korkeintaan neljännes keskimääräisestä. Matalaenergiatalossa kulutus on korkeampi, eli korkeintaan puolet keskimääräisestä kulutuksesta.
”Olemme vähitellen siirtymässä rakennusten energiavaatimuksissa matalaenergiatalojen kautta passiivienergiataloihin. Yksi Ruotsin oppi on, että kannattaisi harkita siirtymistä suoraan passiivitaloihin. Niiden rakentaminen näyttäisi tulevan jossain tapauksissa jo halvemmaksi kuin matalaenergiatalojen”, Vapaavuori sanoo.
Rakentamisen hiilipäästöt kiinnostavat
Yksi syy lisätä puun käyttöä rakentamisessa on, että puinen talo sitoo sisältämänsä hiilen pois ilmakehästä koko olemassaolonsa ajan. Tämä puun ominaisuus on noussut merkittäväksi ilmastonmuutoksen vuoksi – ja nopeasti.
Toisaalta monien puun kanssa kilpailevien materiaalien, kuten teräksen ja betonin, tekeminen kuluttaa paljon energiaa ja aiheuttaa siksi merkittäviä hiilidioksidipäästöjä. Näitä rakentamisen aikaisia päästöjä ei vielä oteta talojen energiamääräyksissä huomioon, koska ne näyttävät pieniltä verrattuna talojen käytön aikaiseen energiankulutukseen.
Mutta kun käytön aikainen energiankulutus vähenee, rakentamisen tuottaman hiilipäästön merkitys kasvaa suhteellisesti. ”Mitä energiatehokkaammiksi talot tulevat, siitä suurempi on rakentamisen merkitys”, Vapaavuori sanoo.
Vapaavuoren mukaan ympäristöministeriössä panostetaan todella paljon ilmasto- ja energiatehokkuusasioihin. ”On vain ajan kysymys, milloin myös rakentamisen hiilipäästöt otetaan käsittelyyn”, hän sanoo.
Siihen, voitaisiinko esimerkiksi julkisissa hankinnoissa ja rakentamisessa suosia puuta sen ilmastoetujen vuoksi, Vapaavuori ei halua ottaa kantaa. Se kuuluu hänen mukaansa työ- ja elinkeinoministeriön tontille.
Rakentamismääräykset ohjaavat turvalliseen rakentamiseen. Rakentamismääräysten tulee olla neutraaleja eri materiaalien suhteen.
Vapaavuori kuitenkin muistuttaa, että yhteiskunnassa on muitakin tärkeitä arvoja kuin kilpailusyistä perusteltu neutraalius. ”Esimerkiksi puisten rakennusmateriaalien hiilensidontakyky voisi olla sellainen arvo, joka voitaisiin perustellusti ottaa rakentamismääräyksissä huomioon”, hän sanoo.
Krista Kimmo

Suomalainen puinen pientalo kuluttaa kivitaloa vähemmän energia
Puutuotteiden hiilivaraston arvo Suomessa on jopa yli miljardi euroa
Ympäristöministeriö
Suomalaiset puiset kerrostalot (Puuinfon sivuilla)
|