Tukholman teknillisessä korkeakoulussa (Kungliga Tekniska Högskolan) tehdyssä tutkimuksessa vertailtiin paperisen sanomalehden, tietokoneelta luettavan verkkolehden ja sähköiselle paperille ladatun e-lehden ympäristövaikutuksia. Verkkolehden osalta tutkittiin kahta vaihtoehtoa, joissa sitä luettiin 10 tai 30 minuuttia.

Koska ympäristövaikutukset riippuvat oleellisesti siitä, miten käytetty sähkö on tehty ja millainen on jätehuoltojärjestelmä, vaikutuksia tutkittiin kahdella maantieteellisellä alueella. Tulokset ovat kuitenkin vain suuntaa-antavia ja niihin vaikuttavat monet tekijät.

”Eurooppalaisella” sähkön- ja jätteentuotannon jakaumalla huonoiten pärjäsi verkkolehti, jos sitä luettiin 30 minuuttia. Seuraavaksi tuli sanomalehti. E-lehti ja verkkolehti 10 minuutin lukuajalla olivat suurin piirtein tasoissa.

Ruotsissa järjestys oli toinen. Siellä sanomalehden vaikutukset olivat suurimmat, ja melkein yhtä suuret ne olivat verkkolehdellä, jos sitä luettiin 30 minuuttia. Verkkolehti 10 minuutin lukuajalla oli paras ja e-lehden vaikutukset siihen nähden olivat kaksinkertaiset.

Jokaisen tuotteen ympäristöhaitat olivat kuitenkin Ruotsissa eurooppalaista vaihtoehtoa pienemmät, mikä johtunee esimerkiksi siitä, että Ruotsissa sähköä tehdään paljon vesivoimalla, kun taas Keski-Euroopassa käytetään paljon hiiltä sähköntuotantoon.

Vain paperilehden elinkaari selvisi kokonaan
Tutkimuksessa pyrittiin kuitenkin selvittämään tuotteen koko elinkaaren ympäristövaikutukset.
Tutkittavana oli vaikutus ilmaston lämpenemiseen, happamoitumiseen, rehevöitymiseen, yläilmakehän otsonikerrokseen ja alailmakehän otsoninmuodostukseen. Lisäksi tutkittiin myrkkypäästöt ja raaka-aineiden käyttö.

Toisaalta esimerkiksi vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ei arvioitu lainkaan. Tarkoituksena oli myös selvittää, miltä osin tiedot asiasta ovat puutteelliset. Puutteita löytyi erityisesti e-lehden osalta, jota ei itse laitteen osalta kyetty arvioimaan juurikaan tyydyttävästi.

Esimerkiksi e-lehden komponenttijakauma oletettiin paremman tiedon puutteessa samaksi kuin normaalin henkilökohtaisen tietokoneen emolevyllä. Sen näytön ympäristövaikutuksia ei kyetty arvioimaan lainkaan. Myös käytön jälkeinen loppukäsittely pystyttiin ottamaan huomioon vain osittain.

Sen sijaan vakiintuneiden tuotteiden, kuten sanomalehden ympäristövaikutukset oli helppo laskea viimeistä päästöä myöten.

E-lehden pärjääminen ei ollut muutenkaan yllätys: on selvää, että se kuluttaa hyvin vähän sähköä ja sen jakelun ympäristövaikutus on pieni, sen sisältö voidaan ladata verkosta.

Ympäristövaikutukset syntyvät
eri kohdissa elinkaarta
Jokaisen tuotteen osalta otettiin huomioon toimitustyö – lukuun ottamatta itse toimituksen ulkopuolella tehtävää työtä.

Sanomalehden osalta mukaan laskettiin paperin valmistus ja kuljetus, painolevyt ja -musteet, paino, jakelu ja loppukäsittely.

Verkkolehden osalta laskettiin mukaan lehden lataamiseen liittyvät toimet sekä niiden lukeminen tietokoneelta. Myös tietokoneen ja näytön loppukäsittely otettiin huomioon, tosin vain osittain.

Sanomalehden suurimmat ympäristövaikutukset syntyivät painon yhteydessä, verkkolehden osalta merkittävintä oli lukemisen vaatima energia ja e-lehden osalta suurin haitta syntyi itse tuotteen valmistuksessa. Myös paperilehden jakelulla oli merkitystä, mutta ei ratkaisevaa.

Tutkittavaakin jäi vielä paljon
Tutkijoiden mukaan monia, mahdollisesti ratkaiseviakin seikkoja oli pakko jättää vaille huomiota. Yksi niistä oli, että sanomalehden voi lukea kahteenkin kertaan, ja usein se on jopa tarkoitus.

Palvelua kohti laskettu ympäristövaikutus putoaa sanomalehden osalta toisen lukukerran jälkeen puoleen, kun taas verkkolehdellä näin ei käy, koska energiankäyttö lehteä lukiessa aiheuttaa suurimmat ympäristövaikutukset.

Toisaalta, tutkijat muistuttavat, tietokonetta voi käyttää muuhunkin kuin lehden lukemiseen – vaikka ei kovin hyvin nimenomaan lehden lukemisen aikana.

Tutkijoiden mukaan tietoa kaivattaisiin myös elektroniikkatuotteiden kierrätyksen ympäristövaikutuksista. Lisäksi ongelmajätteiden päästöjen vaikutuksista kaivataan lisätietoja.

Hannes Mäntyranta



Eri julkaisutapojen ympäristövaikutukset Ruotsissa 24,08 Kt
Eri julkaisutapojen ympäristövaikutukset Euroopassa 23,97 Kt
Tutkimusjulkaisu (vain englanniksi)