Ministeri Anttilan mukaan Baltian mailla ja Pohjoismailla on mahdollisuus nousta edelläkävijöiksi luonnonvarojen kestävässä käytössä. Tehtävää kuitenkin vaikeuttaa se, että nimenomaan uusiutuvien luonnonvarojen käytön tilastointi on puutteellista.

”Luonnonvarojen käyttö pitäisi sovittaa kestävälle tasolle, ja tuon tason löytäminen edellyttää lisää tutkimusta ja sekä poliittisesti että tieteellisesti mielekästä tietoa”, Anttila sanoi Suomen Metsäyhdistyksen järjestämän, Baltian maiden ja Pohjoismaiden uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä edistävän Renewable Resources – Sustainable Future -tapahtuman avajaisissa Kirkkonummen Majvikissa.

Anttilan mukaan erityisesti vaatimukset tuotannon ja kulutuksen muuttamiseksi vaativat vahvaa tieteellistä tukea. ”Baltian maat ja Pohjoismaat ovat tunnettuja luotettavasta tilastoinnista ja tiedosta. Silti tämäkin tieto on aika ajoin kyseenalaistettava. Miten luonnonvarojen käyttö ja siihen kohdistuvat paineet ovat muuttuneet? Millaista on luonnonvaroja koskeva tietomme ja miten sitä voitaisiin parantaa? Onko kuluttajilla tarpeeksi tietoa käyttämistään luonnonvaroista, jotta he voivat tehdä järkeviä ostoksia”, kysyi Anttila.

Luonnonvara-alojen kesken tarvitaan keskustelua
Anttilan mukaan ongelmien ratkaisu vaatii lisää eri teollisuuden- ja tuotannonalojen päättäjien vuorovaikutusta, mihin hänen avaamansa tapahtumakin pyrki. ”Sama on havaittu kansainvälisestikin. Esimerkiksi Yhdistyneet kansakunnat harkitsee globaalin luonnonvarapaneelin perustamista luonnonvaradialogia varten”, Anttila sanoi.

Euroopan unioni on antanut tukensa YK:n hankkeelle. Suomi on perustellut tukea kolmella syyllä: ilmastonmuutoksen ja biodiversiteetin vähenemisen perussyy on luonnonvarojen kestämätön käyttö, teollisuusmaiden ekologinen jalanjälki on liian suuri ja luonnonvarojen käyttö on jakautunut epätasaisesti maailmalla.

Avajaispuheessaan Metsäyhdistyksen puheenjohtaja Juha Hakkarainen korosti, että vaikka metsien käyttö nähdäänkin usein ongelmana, se ei ole ongelma, vaan se on ollut ja on ratkaisu. Samaa sanoi Anttila kertoessaan, miten Suomi muuntui puun käytön avulla maatalousyhteiskunnasta teollisuusmaaksi. ”Aluksi metsien käyttö oli hyvin tuhoisaa, mutta noin sata vuotta sitten Suomessa tajuttiin, että tästäkin pääomasta on pidettävä huolta”, Anttila sanoi.

Kun metsien puumäärä Suomessa väheni koko 1800-luvun tuhlailevan polttopuun, kaskeamisen ja tervanpolton takia, puumäärä kääntyi 1900-luvun alussa nousuun ja on nykyisten metsätalouden menetelmien ansiosta suurempi kuin koskaan tunnetussa historiassa. Myös järeiden puiden määrä on kasvanut kaiken aikaa, samoin kuin vanhoja metsiä muistuttavien talousmetsien määrä.

Metsäsektori on myös ekotehokkuuden edelläkävijä. Se puu, mikä metsästä ulos viedään, käytetään viimeistä tikkua myöten joko materiaalina tai energiana – ja mahdollisimman korkealla, yli 90 prosentin hyötysuhteella.

Anttilan mukaan puu on suomalaisten kannalta edelleenkin kiinnostavin uusiutuva luonnonvara. Hän korosti, että sen suhteen Suomi toivoo voivansa tarjota vahvan kokemuksensa koko Euroopan käyttöön.

Hannes Mäntyranta



Renewable Resources – Sustainable Future