Laajankin alueen suojelu onnistuu vapaaehtoisin keinoin

Virkamiesten ennalta rajaaman alueen suojelu onnistuu vapaaehtoisesti, kun maanomistajat voivat valita sopivan suojelukeinon.

Pohjois-Pohjanmaan maankohoamisrannikon metsien suojelupinta-ala nousi viidenneksellä alueella toteutetun Merestä metsäksi -hankkeen ansiosta. Osana Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metsoa toimineen yhteistoimintaverkoston voimin suojeltiin metsään kahdella alueella yhteensä 328 hehtaarin verran.

Vuosina 2004-2006 toteutettu Merestä metsäksi -hanke poikkesi muista Metso-ohjelman hankkeista siten, että viranomaiset kartoittivat ja määrittivät etukäteen mahdollisia suojeltavia alueita.

Viiden luontoarvoiltaan parhaan alueen maanomistajia lähestyttiin kirjeellä, jossa tiedusteltiin heidän kiinnostustaan suojella maitaan. Maanomistajien kiinnostuksen, alueiden yhtenäisyyden ja luontoarvojen perusteella hankkeeseen valittiin Haukiputaan Halosenlahden noin 40 hehtaarin ja Pyhäjoen Hanhikiven noin 420 hehtaarin alueet.

71 prosenttia tavoitealueesta saatiin suojeltua
Hankkeen projektipäällikkö Irmeli Ruokanen Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksesta kertoo, että hankkeen suojelutavoitteet saavutettiin erittäin hyvin.

Tavoitteena oli saada suojella kehitys- eli sukkessiosarjoja siitä, miten merestä kohoava maa hiljalleen muuttuu metsäksi. Hankkeessa saatiinkin suojeltua yhtenäisiä maankohoamisen sukkessiosarjoja.

Suojelun piiriin saatiin tavoitellusta 460 hehtaarista Metso-ohjelman rahoituksella 213 hehtaaria eli 46 prosenttia. Muulla kuin Metso-rahoituksella suojeltiin lisäksi 115 hehtaaria eli yhteensä tavoitellusta alueesta saatiin suojeltua 71 prosenttia.

Esimerkiksi koko Haukiputaan Halosenlahden 40 hehtaarin alue saatiin suojelun piiriin.

Ruokasen mukaan metsänomistajia kiinnosti Metso-ohjelman uusista suojelukeinoista erityisesti luonnonarvokauppasopimus. Siinä metsänomistaja sitoutuu säilyttämään maallaan tietyn luonnonarvon korvausta vastaan määräajan, esimerkiksi kymmenen vuotta.

Lisäksi 26 hehtaaria alueen maista ostettiin valtiolle ja ympäristötukea myönnettiin noin 24 hehtaarille.

115 hehtaarin suojeluun käytettyjä ”vanhoja” suojelukeinoja olivat esimerkiksi yksityisen suojelualueen perustaminen ja kunnan tekemä oma suojelupäätös. Osa alueesta oli joko metsälain tai luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja kohteita.

Onnistuminen edellytti tiedotusta ja neuvontaa
Merestä metsäksi -hanke osoitti sen, että viranomaisten ennakolta rajaama arvokas ja laaja alue voidaan saada täysin tai lähes täysin suojeltua vapaaehtoisesti, kun maanomistajalle on tarjolla useita vaihtoehtoisia suojelukeinoja.

Ruokasen mukaan onnistuminen vaatii kuitenkin, että metsänomistajalle tiedotetaan suojelumahdollisuuksista ja että hän saa neuvontaa metsänsä suojeluarvoista.

Hanketta suunniteltaessa pelättiin, että mahdollisten suojelualueiden rajaus aiheuttaisi metsänomistajissa kielteisiä reaktioita. Ruokanen arvelee, että metsä- ja ympäristöväen yhteinen esiintyminen hankkeesta kertovissa tilaisuuksissa edesauttoi luomaan myönteistä mielikuvaa suojelusta.

Suojelun onnistumista edesauttoi myös se, että luonnonarvokaupassa maanomistajat saivat palstojen metsän arvoon ja tuottoon nähden korkeat korvaukset. Kuten muissa Metso-hankkeissa, tässäkin tuli ilmi se, miten suuria tunnearvoja maahan liittyy ja miten tärkeänä pidetään omistusoikeuden säilymistä.

Merestä metsäksi -yhteistoimintaverkoston muodostivat Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, Pohjois-Suomen metsänomistajien liitto, Keski-Pohjanmaan metsänomistajien liitto ja mallialueiden maanomistajat.

Tämän lisäksi metsänhoitoyhdistysten ja metsäyhtiöiden ammattilaiset levittivät tietoa hankkeesta metsänomistajille. Alueen luonnonsuojelupiiri esitti suojeluun sopivia mallialueita.

Krista Kimmo

Taittoelementti tekstin loppuun, vihreä vaakapisteviika

Linkki muualle FOREST.FI-palveluun Lisää Metso-ohjelmasta forest.fi:ssä
WWW-sivusto Merestä metsäksi -hankkeen kotisivut
WWW-sivusto Metso-ohjelman viralliset kotisivut

       Tulosta
71 prosenttia tavoitealueesta saatiin suojeltua

Onnistuminen edellytti tiedotusta ja neuvontaa


Linkkejä lisätietoon




Irmeli Ruokanen. Kuva: Krista Kimmo
 Irmeli Ruokanen Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksesta toimi Merestä metsäksi -hankkeen projektipäällikkönä.



Maankohoamisrannikkoa. Kuva: Risto Mulari
Maankohoamisrannikkoa Pyhäjoen Hanhikiven alueelta.

Niitty ja pensasaiheet maankohoamisrannikolla. Kuva: Risto Mulari
Niitty- ja pensasvaiheet maankohoamisrannikolla.

Koivikkoa maankohoamisrannikolla. Kuva: Risto Mulari
Koivikkovaihe maankohoamisrannikolla.
Julkaisija: Suomen Metsäyhdistys ry, 02/21/2007

       Sivun alkuun
       Tulosta
  Yhteystiedot, oikeudet ja yhteistyökumppanit