|
|
Suomi on Euroopan metsävaltio |
Suomi on Euroopan metsäisin maa. Metsät peittävät Suomen maapinta-alasta 75 prosenttia. Metsää on jokaista suomalaista kohti noin neljä ja puoli hehtaaria.
Suomi kuuluu kasvimaantieteessä pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen. Lähes puolet puuston tilavuudesta on mäntyä. Seuraavaksi yleisimmät puulajit ovat kuusi ja hies- sekä rauduskoivu. Suomen metsätalous ja -teollisuus perustuvat näiden pääpuulajien kasvatukseen ja käyttöön. Kaikkiaan maassamme kasvaa kolmisenkymmentä puulajia.
Puulajiston perusteella Suomi kuuluu pohjoisten havumetsien eli taigan alueeseen. Sitä kutsutaan myös kangasmetsävyöhykkeeksi. Taiga-alueella metsää muodostavia valtapuulajeja on vähän.
Suomessa metsiä luokitellaan ja hoidetaan A.K. Cajanderin kehittämän metsätyyppiopin mukaan. Sen mukaan tietynlaiselle kasvupaikalle kehittyy kasvien kilpailun ja erilaisten vaatimusten vuoksi yhtenäinen kasvillisuus eli metsätyyppi. Metsätyyppi kertoo siis kasvupaikan viljavuudesta. Metsänhoidossa metsätyyppiä käytetään muun muassa kasvupaikalle sopivan puulajin ja uudistamistavan - kylvö, istutus tai luontainen uudistaminen - valinnan tukena. Metsätyyppi kertoo myös kasvupaikan puuntuotoskyvystä.
Kasvu on miljoona mottia kesäpäivässä
Puuta metsissämme on 2206 miljoonaa kuutiometriä. Puut kasvavat vuodessa yhteensä 99,5 miljoonaa kuutiometriä. Kasvukausi on Suomessa noin 80 päivän mittainen, joten keskimääräinen päiväkasvu on yli miljoona kuutiometriä. Suomen metsien puusto kasvaa siis kasvukauden yhtenä päivänä metrin korkuisen ja levyisen, tuhat kilometriä pitkän tiiviin puupinon verran.
Puuston tilavuus metsissä on lisääntynyt 1960-luvulta lähtien. Suomen metsien kasvu on jo yli 30 vuotta ollut selvästi suurempi kuin poistuma, joka koostuu luonnonpoistumasta ja hakkuista.
Metsätalousmaa luokitellaan myös sen mukaan, kuinka paljon hehtaarin kokoisella alueella sijaitseva puusto kasvaa vuodessa. Metsätalousmaa jakautuu metsämaahan, kitumaahan ja joutomaahan. Pääosa Suomen metsistä, 20 miljoonaa hehtaaria, kasvaa tuottoisalla metsämaalla. Kitu- ja joutomaita on kuusi miljoonaa hehtaaria.
Metsätalousmaasta on suota 34 prosenttia. Metsämaan pinta-ala lisääntyi 1950-luvulta 1980-luvulle saakka, koska heikkotuottoisia soita muutettiin ojittamalla metsämaaksi.
Grafiikkaa aiheesta:
 Metsävaroja käsittelevät graafit
Piirroksia puulajeista:
 Mänty
Kuusi
Hieskoivu
Rauduskoivu
 |
|  Tulosta
|  |