Hiilen varastointi metsään voi olla haitallista

Metsien hiilivarastoa voi kasvattaa lisäämällä metsäpinta-alaa. Suomessa näin ei kuitenkaan voi tehdä, koska metsäpinta-ala on jo niin suuri.

Metsäpinta-alan väheneminen Suomessa johtuu lähes kokonaan rakentamisesta. Metsäpinta-ala taas lisääntyy enimmäkseen siksi, että viljelysmaata muutetaan metsäksi.

Kokonaisuutena Suomen metsäpinta-alan arvellaan vähenevän kaikkiaan noin 36 000 hehtaaria vuosina 2008–12. Se on noin puolitoista promillea maan metsäpinta-alasta.

Toinen keino lisätä talousmetsien hiilivarastoa on antaa metsien kehittyä luonnontilaiseen suuntaan joko jättämällä ne kokonaan hoitamatta tai esimerkiksi pidentämällä metsän kiertoaikaa. Tämä keino tepsisi kuitenkin vain väliaikaisesti, sillä metsien kasvillisuuden määrä ei voi kasvaa loputtomiin. Kun keino olisi käytetty loppuun, kokonaispäästöt alkaisivat jälleen kasvaa.

Tutkijoiden mukaan tämä ei edistäisi kestävää kehitystä, koska tämän voi tehdä jokaisen metsähehtaarin kohdalla vain kerran. Jos se tehdään, tulevat sukupolvet eivät voi sitä enää samassa metsässä tehdä – mutta ne eivät voisi tehdä metsällä mitään muutakaan, koska kaikki metsän käyttö johtaisi hiilivaraston purkamiseen. Näin menetettäisiin mahdollisuus käyttää metsiä kestävällä ja pysyvällä tavalla ilmastonmuutoksen torjuntaan – esimerkiksi bioenergian tuotantoon tai metsätuotteiden hiilivaraston kasvattamiseen.

Metsiäkin suurempi hiilivarasto Suomessa on soiden turpeessa. Siksi metsätalouden toimista myös ojitukset ovat vaikuttaneet ilmastoon. Uusista ojituksista on Suomessa kuitenkin metsäsertifioinnin myötä luovuttu.

Ojitus lisäsi aikoinaan metsätalouden kasvihuonekaasupäästöjä välittömästi ojituksen jälkeen. Jonkun ajan kuluttua päästöt kuitenkin vähenivät ratkaisevasti. Lisäksi kasvillisuus lisääntyi ojitetuilla soilla, mikä sitoi osan vapautuneesta hiilestä. Esimerkiksi ojitettujen soiden puuvaranto on kaksinkertaistunut ojitusten alkamisesta.

Monilla ojitusalueilla palataan kohti luonnontilaa, mikä tarkoittaa yhä suurempien hiilimäärien sitoutumista soihin. Ojitettujen soiden hiilinielu on tällä hetkellä 1,9–4,5 miljoonaa tonnia vuodessa.

Taittoelementti tekstin loppuun, vihreä vaakapisteviika

Grafiikkaa

Linkki muualle FOREST.FI-palveluun Metsävaroja käsittelevät graafit
      Tulosta

 





Mäntyjä ilta-auringossa. Kuva: SMY
 

 



      Sivun alkuun
      Tulosta
  Yhteystiedot, oikeudet ja yhteistyökumppanit