|
|
Viidennes Suomen energiasta tulee puusta |
Bioenergia on energiaa, jota saadaan biomassasta. Biomassaa ovat kaikki kasvit ja kasvipohjainen aines, kuten metsästä saatu hakkuutähde ja puu, teollisuuden jätepuu, teollisuuden puupohjaiset jäteliemet, yhdyskuntien biojätteet ja pelloilla viljeltävät kasvit. Niistä voidaan tehdä energiaa joko sellaisenaan tai niitä voidaan jatkojalostaa esimerkiksi briketeiksi tai pelleteiksi.
Suomen kokonaisenergiankulutuksesta viidennes katetaan puuperäisillä polttoaineilla, joista noin puolet on metsäteollisuuden jätelientä eli mustalipeää. Metsäteollisuudessa puuperäisten polttoaineiden osuus on vielä tätäkin suurempi. Vuodesta 1999 eteenpäin niiden osuus metsäteollisuuden polttoaineista on ollut yli 70 prosenttia.
Omakotitaloissa, maatiloilla ja vapaa-ajan asunnoilla poltetaan puuta noin 5,2 miljoonaa kuutiometriä ja jätepuuta noin miljoona kuutiometriä vuosittain. Se kattaa pientalojen lämmitysenergiasta noin 40 prosenttia. Yhdessä omakotitalossa puuta palaa keskimäärin alle kaksi kuutiometriä ja maatilalla 10–20 kuutiometriä vuodessa.
Metsäenergia tarkoittaa oksia, rankoja ja kantoja
Metsäenergialla tarkoitetaan yleensä hakkuutähteistä ja kannoista eli energiapuusta saatavaa energiaa. Metsäenergia on siis vain osa puuperäisestä energiasta. Noin viisi prosenttia energian kokonaiskulutuksesta Suomessa katetaan metsäenergialla.
Metsästä saadut rangat, kannot ja oksat yleensä haketetaan ennen käyttöä. Tällöin puhutaan metsähakkeesta. Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa on kasvanut voimakkaasti. Vielä vuonna 1997 metsähaketta korjattiin talteen hieman yli 0,2 miljoonaa kuutiometriä. Vuonna 2005 käyttö oli kivunnut jo kolmeen miljoonaa kuutiometriin. Liki 90 prosenttia metsähakkeesta käytetään lämpö- ja voimalaitoksissa ja loput pienkiinteistöissä.
Ilmastonmuutos nostaa metsäenergian merkitystä
Energiasektori aiheuttaa lähes 80 prosenttia Suomen kasvihuonekaasujen päästöistä. Uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen on tärkeää, koska kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavat erityisesti fossiilisten polttoaineiden kuten kivihiilen ja öljy poltto. Niitä poltettaessa niihin vapautunut hiilidioksidi vapautuu ilmakehään.
Puun taas ajatellaan olevan hiilidioksidipäästöjen suhteen neutraalia, koska puusta ilmakehään sen hajotessa vapautuva hiilidioksidi sitoutuu uusiin kasvaviin puihin. Lue lisää ilmaston muutoksesta ja puusta täältä.
Puun osuutta energiantuotannossa nostetaan
Puun osuutta energiantuotannossa halutaan edelleen lisätä niin Suomessa kuin Euroopan unionissakin.
Matti Vanhasen II hallituksen tavoite on lisätä merkittävästi uusiutuvien energialähteiden käyttöä nykyisestä noin 25 prosentista. Tärkeimpiä työkaluja tämän tavoitteen saavuttamisessa on Kansallinen metsäohjelma, jonka tavoite on lisätä metsähakkeen käyttöä viiteen miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2010 mennessä. Vuoden 2015 tavoite on kahdeksan miljoonaa kuutiometriä.
Euroopan unionin tavoite on, että vuoteen 2020 mennessä jäsenmaiden käyttämästä energiasta viidennes tulisi uusiutuvista energianlähteistä. Unionin tavoite jaetaan jäsenmaille sitovina maakohtaisina tavoitteina vuoden 2008 aikana.
20 prosentin tavoite on kunnianhimoinen, sillä vuonna 2005 uusiutuvien energialähteiden osuus unionin energiankäytöstä oli seitsemän prosenttia. Liikenteessä biopolttoaineiden osuuden tulisi nousta kymmeneen prosenttiin vuoteen 2020 mennessä kaikissa jäsenmaissa.
Uusiutuvan energian käyttötavoitteiden on pelätty nostavan Suomessa puun hintaa ja ohjaavan kuitupuuta energiapuuksi. Suomalainen metsäteollisuus on sitä mieltä, että on järkevämpää tehdä puusta ensin paperia ja lautaa ja polttaa puu vasta kierrätyksen viime vaiheena. Toisaalta suomalaisten metsänomistajien etujärjestö MTK:n mielestä metsänomistajalla on oikeus myydä puunsa sinne, mistä he saavat parhaimman hinnan.
Lisää puun energiakäytöstä täältä.
Lue myös:
 Saatavuus
Keruu ja työllisyys
Vaikutukset
Energiasisältö
Grafiikkaa:
Metsäenergiaan liittyvät grafiikat
Video:
 Katso video metsäenergian korjuusta. |
|  Tulosta
|  |