|
|
Metsätutkimusta ja
-koulutusta suomalaisiin oloihin |
Suomalainen metsäalan koulutus ja tutkimus ovat kansainvälisestikin arvostettuja. Molemmilla on takanaan pitkät perinteet. Metsäopetus alkoi Suomessa vuonna 1862, mutta ensimmäinen puuaiheinen väitöskirja tarkastettiin jo vuonna 1772 Turun yliopistossa.
Nykyään korkeinta metsäalan opetusta antavat Helsingin ja Joensuun yliopistot. Metsäalaan liittyvää opetusta annetaan myös luonnontieteellisissä tiedekunnissa Helsingin, Turun, Joensuun, Jyväskylän ja Oulun yliopistoissa ja ruotsinkielisessä yliopistossa Åbo Akademissa. Metsäteollisuuteen liittyvää korkeinta opetusta saa teknillisissä korkeakouluissa, ja se on Suomessa Euroopan laajinta. Esimerkiksi kaksi kolmasosaa Euroopan paperi-insinööreistä valmistuu Suomessa.
Ammatillista opetusta antavat ammattikorkeakoulut ja metsäoppilaitokset. Metsäoppilaitoksissa voi suorittaa metsäalan perustutkinnon 2-3 vuodessa aiemmasta koulutuksesta riippuen. Koulutus pätevöittää esimerkiksi metsurin, metsäkoneenkuljettajan tai metsäluonnonhoitajan tehtäviin. Myös metsäteollisuusyrityksillä on omia oppilaitoksia ammatillista koulutusta varten. Ammattikorkeakouluissa voi opiskella metsätalousinsinööriksi 3,5-4 vuodessa.
Metsänomistajille tarkoitettua koulutusta järjestävät yksityismetsätalouden organisaatiot, metsäoppilaitokset sekä kansalais- ja aikuisopistot.
Yli 23 000 pysyvää metsäkoealaa
Suomen metsäalan tutkimuksen ja koulutuksen laatu on kansallisesti ja kansainvälisesti tunnustettu. Sekä Helsingin että Joensuun yliopistoissa on metsäalalla Suomen Akatemian huippuyksiköksi nimeämät tutkimusyksiköt. Suomalaisia metsäntutkijoita on mukana myös pohjoismaisissa huippuyksikköohjelmissa.
Merkittävin metsäalan tutkimusta tekevä taho on Metsäntutkimuslaitos eli Metla. Se on vuonna 1917 perustettu maa- ja metsätalousministeriön alainen tutkimuslaitos. Metsäntutkimuslaitoksen tehtävä on edistää tutkimuksen keinoin metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Metlassa työskentelee yhteensä hieman alle tuhat henkilöä. Heistä kolmannes on tutkijoita. Metsäntutkimuslaitoksen rahoitus tulee valtion budjetista. Metlalla on yhdeksän tutkimuskeskusta- ja asemaa ympäri maan. Metlan tutkimusmetsät, 86 000 hehtaaria, siirrettiin vuoden 2008 alussa Metsähallituksen hallintaan, mutta Metla käyttää metsiä edelleen tutkimustarkoituksiin. Metsäntutkimuslaitoksella on muun muassa yli 23 000 pysyvää koealaa.
Metsäntutkimuslaitos tunnetaan ehkä parhaiten valtakunnan metsien inventoinnista eli VMI:sta. VMI on 1920-luvulla alkanut metsävarojen seurantajärjestelmä, joka on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen. Valtakunnan metsien inventointi selvittää määräajoin esimerkiksi metsävarat, metsien terveyden ja monimuotoisuuden.
Tutkimusta tehdään myös Helsingin, Joensuun, Turun, Oulun, Kuopion ja Jyväskylän yliopistoissa, Åbo Akdemissa, Euroopan Metsäinstituutissa Joensuussa, metsäteollisuuden omistamassa Keskuslaboratoriossa ja Metsätehossa, Suomen ympäristökeskuksessa, Valtion teknillisessä tutkimuslaitoksessa, Teknologian kehittämiskeskus TEKESissä, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa sekä Työtehoseurassa. Myös yksityisillä metsäteollisuusyrityksillä on omaa tutkimustoimintaa.
Linkkejä:
 Metsäntutkimuslaitos
Metsäntutkimuslaitoksen VMI-sivut
Helsingin yliopiston maa- ja metsätaloustieteellinen tiedekunta
Joensuun metsätieteellinen tiedekunta
Euroopan Metsäinstituutti EFI |
|  Tulosta
|  |