1500 metsäammattilaista koulutettiin syksyllä metsiensuojelun Metso-ohjelman asiantuntijoiksi. Omistajat tarjoavat metsiään innokkaasti suojeltaviksi.
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma vuosille 2008–16 on lehahtamassa toden teolla lentoon. Tavoitteena on saada yhteensä yli 170 000 hehtaaria uusia suojelumetsiä vuoden 2016 loppuun mennessä. Valtion tämän vuoden budjettiin on tarkoitusta varten varattu rahaa reilut kolme kertaa enemmän kuin viime vuonna.
Toistaiseksi Metson perusteella on suojeltu pysyvästi tai määräaikaisesti noin 10 000 hehtaaria. Kaikkiaan Suomen tuottavasta ja vähätuottoisesta metsämaasta on suojeltu tiukasti yli 2,0 miljoonaa hehtaaria, 8,9 prosenttia, mikä on Euroopan korkein osuus.
Ohjelman tarkoitus on sekä parantaa nykyistä suojelualueverkkoa että kehittää talousmetsien luonnonhoitoa. Suojelu perustuu vapaaehtoisuuteen – metsänomistajien omaan haluun turvata metsiensä monimuotoisuutta.
Valtio voi joko ostaa heiltä uusia, ohjelmaan sopivia suojelualueita tai metsänomistajia autetaan perustamaan omia, yksityisiä suojelualueita. Myös metsäluonnon hoitamisessa opastetaan.
Valtion omistukseen tulevien suojelualueiden ennallistamisesta ja luonnonhoidosta vastaa Metsähallitus.
Kohteista on ylitarjontaa
Käytännössä suojelualueen luominen sujuu niin, että omistaja ottaa yhteyttä metsänomistajien paikallisyhdistykseen metsänhoitoyhdistykseen tai alueensa metsäviranomaiseen, metsäkeskukseen, joihin on nimetty erityiset Metso-vastaavat. Metso-vastaava sitten kyselee omistajalta tarkoin, minkälaista metsää tämä on tarjoamassa.
”Jos alue kuulostaa sopivalta, lähdemme maastoon katsomaan. Tarvittaessa autamme omistajaa hakemusten kanssa”, kertoo metsäluontoasiantuntija Kaisa Lindell Pohjois-Karjalan metsäkeskuksesta.
Metsänomistajat ovatkin olleet Metsosta niin kiinnostuneita, että läheskään kaikkia tarjottuja kohteita ei pystytä ottamaan mukaan. On pakko priorisoida.
”Vain monimuotoisuudeltaan parhaat alueet kelpuutetaan”, sanoo metsäekologian asiantuntija Timo Soininen Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiosta.
Ammattilaisen pitää osata tarjota suojelua
Jotta ohjelma sujuisi jouhevasti, noin 1500 metsäalan ammattilaista osallistui syksyllä Metso-koulutukseen eri puolilla maata. Osallistujat tulivat sekä metsänhoitoyhdistyksistä, metsäkeskuksista että metsäteollisuudesta.
Kursseilla käytiin läpi muun muassa ohjelmaan sopivat metsätyypit ja elinympäristöt. Lähinnä puukaupan parissa työskentelevät ammattilaiset pääsivät vaihteeksi perehtymään paljon lahopuuta sisältävän, harventamattoman metsän arvoihin.
Yksi suojeltava tyyppi ovat lehdot. Hyviä ovat myös suot, kuten puustoinen, ojittamaton korpi.
”Tämä ei ole pelkkä taito- vaan myös asennekysymys. Toivomme, että suojelumahdollisuutta myös tarjottaisiin maanomistajille”, toteaa kouluttajana toiminut Timo Soininen.
Kursseilla opiskeltiin myös alueiden hinnoittelua sekä järjestelmiä, joihin suojelu kannattaa perustaa – Metso-suojelu kun voi kulkea kahta polkua. Toisen tarjoaa kestävän metsätalouden rahoituslaki.
Rahoituslain perusteella tehdään aina määräaikainen, kymmenen vuoden suojelusopimus, tavallisesti muutaman hehtaarin alueelle. Omistaja saa korvauksen osasta puuston arvoa.
Isot alueet suojellaan pääasiassa luonnonsuojelulain perusteella, ja silloin suojelu on pysyvää.
Metsäammattilaisten koulutuksen järjestivät metsäkeskukset, ympäristökeskukset ja metsänomistajien liitot. Paikallisia koulutustilaisuuksia järjestetään vielä tänäkin vuonna.
Metso kiehtoo pientä joukkoa metsänomistajia
Vuonna 2008 yksityisiä Metso-suojelualueita perustettiin 54 kappaletta. Niiden keskikoko oli 7,6 hehtaaria ja keskikorvaus 6896 euroa hehtaarilta.
Valtio taas osti suojeltavaksi 47 aluetta. Niiden oli 13 hehtaaria ja keskihinta 5924 euroa hehtaarilta.
Kaikkien metsänomistajien ei suinkaan odoteta innostuvan Metsosta, eikä se ole tarpeenkaan. Timo Soininen arvioi, että ohjelma kiinnostaa 5–20 prosenttia metsänomistajista:
”Se on pieni joukko, joka on jo tähänkin mennessä miettinyt, että pitikö metsäpalsta todellakin avohakata. Tukkiaihiot silmissä kiiluva metsänomistaja ei tähän lähde”, sanoo Soininen.
Hanna Lehto-Isokoski

Metsien suojelu Suomessa 22,62 Kt
Tiukasti suojeltujen metsien määrä ja osuus eräissä Euroopan maissa 26,09 Kt
Metsiensuojelun tiukkuus eräissä Euroopan maissa 26,6 Kt
Puuvarannon kehitys 1800-2006 23,23 Kt
Järeän puuston määrä 1951-2007 24,8 Kt
Metso-ohjelman kotisivu
|