Metsätuotteiden kysynnälle ennustetaan huimaa kasvua – kestävän metsätalouden merkitys korostuu

Puutuotteiden globaalin kysynnän ennustetaan kasvavan kolmanneksella vuoteen 2035 mennessä, kaikkiaan 715 miljardiin euroon.  

Tuoreen selvityksen mukaan raha-arvoltaan suurinta globaalin kysynnän nousu olisi puutuotteissa, mutta suhteellisesti eniten kasvaisivat kemikaalit ja polttoaineet. Painopapereiden kysynnälle ennustetaan tasaista laskua. 

Metsäteollisuuden tuotteiden globaali kokonaiskysyntä kasvaisi 1,8 prosenttia vuodessa vuoteen 2035 asti. Lähtövuotena arviossa on vuosi 2019, jolloin metsäteollisuustuotteiden markkina oli kooltaan 540 miljardia euroa. 

Kun konsulttiyhtiö AFRYn selvitystä lukee, tulee mieleen, että raakapuun kysynnälle ei ole ylärajaa.

”En silti ennustaisi globaalia puupulaa”, sanoo johtava asiantuntija Henna Poikolainen AFRYltä. 

”Mutta kyllä tämä korostaa kestävän metsätalouden merkitystä. Jos esimerkiksi Euroopan unionin sääntely johtaa siihen, että kestävää metsätaloutta joudutaan rajoittamaan, kasvava kysyntä johtaa siihen, että puut aivan varmasti hakataan jossakin muualla”, sanoo Poikolainen. 

Tästä on tutkimusnäyttöäkin. Maarit I. Kallion vetämässä tutkimushankkeessa havaittiin, että jos Länsi-Euroopassa rajoitetaan metsien käyttöä, 80 prosenttia vähentyneistä hakkuista siirtyisi muualle, kuten Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan ja Venäjälle. Niissä metsätalouden kestävyys useinkaan ei ole eurooppalaisella tasolla. 

Puutuotteiden kysyntää tukevat megatrendit  

Määrällisesti suurinta globaalin kysynnän kasvua konsulttiyhtiö arvioi teknisille puutuotteille, markkinasellulle ja tekstiilikuiduille. Suurimmat kasvuprosentit olisivat tiedossa kemikaaleille ja biopolttoaineille. Arvokkaimpia kasvutuotteita olisivat kuitukankaat, tekstiilikuidut ja kehittyneet biopolttoaineet. 

Puutuotteiden kysynnän arvioidaan kasvavan viidenneksellä. Kasvua kiihdyttävät tunnetut megatrendit, kuten väestönkasvu, kaupungistuminen sekä tavoitteet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. 

Arvion mukaan maailman väestö kasvaa 1,2 miljardilla vuoteen 2035 mennessä. Samalla kaupunkilaisten osuus kasvaa kymmenen prosenttiyksikköä 63 prosenttiin. 

Puuelementtien käyttö rakentamisessa tuo etuja. Sitä tukee lisääntyvä tarve standardisointiin. Sisäilmaongelmat taas ajavat kuluttajia etsimään vaihtoehtoisia materiaaleja. 

Konsulttiyhtiön Metsäteollisuus ry:lle tekemän selvityksen mukaan puutuotteiden kysyntään liittyy epävarmuuksiakin. Puun käytön hyväksyttävyys haastetaan laajasti eikä rakennusteollisuuden konservatiivisuus ainakaan auta haasteisiin vastaamista. 

Pakkaaminen lisääntyy hurjasti 

Pakkausten ja erikoispapereiden globaalin kysynnän arvioidaan kasvavan peräti puolella. Siihen ajaa verkkokaupan kasvu ja kaupungistumisesta johtuva pakkauskokojen pieneneminen, pyrkimys korvata muoveja ja tarve helpottaa kierrätystä. 

Tärkein syy on kuitenkin globaalin kansantuotteen kasvu, jonka konsulttiyhtiö arvioi 2,5 prosentiksi vuodessa, kehittyvissä talouksissa tätäkin enemmän. Verkkokaupan kasvu olisi tätäkin huimempaa, peräti 7,5 prosenttia vuodessa. 

Pikaruoan pakkaaminen on iso markkina ja pikaruoan kysynnän ennustetaan kasvavan seitsemän prosentin vuosivauhtia. Pikaruoan pakkaaminen muoviin on kuitenkin vaikeuksissa. 

Kaikkiaan 170 valtiota on luvannut vähentää muovin käyttöä jo vuoteen 2030 mennessä. Yhtälöä voi olla mahdoton ratkaista ilman puupohjaisia pakkauksia. 

Puukuitupakkausten kilpailukyky ei kuitenkaan ole konsulttiyhtiön mukaan riittävä. Myös uudelleenkäytettävät pakkaukset ja tarve kierrättää käytetyt pakkaukset saattavat tuottaa ongelmia kuitupakkausten kilpailukyvylle. 

Ympäristöongelmat ohjaavat puupohjaisiin tekstiilihin  

Hygieniatuotteiden ja tekstiilien kysynnän konsulttiyhtiö arvioi kasvavan noin 40 prosenttia. Tähän ajaa ennen muuta väestön ikääntyminen, ympäristönsuojelu ja kiertotalouden vaatimukset. 

Hygieniatuotteiden ongelmia ovat muun muassa vesistöihin päätyvät mikromuovit. Puutuotteilla tätä ongelmaa ei ole. Niidenkin käyttöä saatetaan silti kyseenalaistaa kertakäytön takia – toisaalta korkeaa hygienian tasoa ei oikein voi muutenkaan saavuttaa. 

Öljy- ja puuvillapohjaisten tekstiilien tuotannon ympäristöongelmat tukevat puupohjaisten tekstiilien kysyntää. Tekstiilien huono kierrätettävyys sen sijaan voi haitata imagoa, vaikka toisaalta, uudet puutekstiilien valmistusteknologiat käyvät myös tekstiilien kierrätykseen. 

Poikolaisen mukaan tämä ei ratkaise tekstiilinkierrätyksen kaikkia ongelmia. 

”Isoimmat ongelmat tekstiilinkierrätyksessä ovat ’ennen tehdasta’, siis siinä, miten tekstiilit kerätään, eri tekstiililajit erotellaan ja miten kaikki esikäsitellään”, sanoo Poikolainen. 

Napit ja vetoketjut on poistettava, eikä vielä ole konetta, jolla sen voisi täysin automatisoida. 

”Ja aina kun käsi koskee kankaaseen, sen hinta nousee”, sanoo Poikolainen. 

Puukemikaaleilla on uusia ominaisuuksia 

Puupohjaisten kemikaalien ja polttoaineiden globaalin kysynnän arvioidaan nousevan 55 prosenttia, mutta niissä lähtötaso on alhainen, vain noin 20 miljardia euroa. Kehitystä vie eteenpäin ennen muuta ilmastonmuutos, mutta myös puupohjaisten kemikaalien paremmuus: niistä valmistetuilla tuotteilla on usein ominaisuuksia, joita aiemmilla tuotteilla ei ole tai ne ovat liian kalliita saavuttaa. 

Kemikaalituotannon vaikeutena on, että politiikassa ei aina tunnisteta kierrätettävien kemikaalien etuja perinteisiin nähden ja ne niputetaan yhteen. Myös hintaa on vielä tarve saada alemmas. 

Myöskään raaka-ainetta ei välttämättä ole riittävästi saatavilla. 

Biopolttoaineiden tuottajat hakevat jatkuvasti mahdollisuuksia kehittää niitä edelleen materiaaleiksi, esimerkiksi muoviksi. Tämä ei kuitenkaan vähennä markkinoille tulevien biopohjaisten liikennepolttonesteiden määrää. 

”Muoveja ei tehdä liikennekäyttöön sopivasta uusiutuvasta dieselistä, vaan naftasta, jolle tuottajat etsivät korkeampaa jalostusastetta ja suurempaa arvoa”, sanoo Poikolainen. 

Puupohjainen tekstiili voi yllättää asiantuntijatkin 

Konsulttiyhtiö on selvittänyt myös sitä, mitkä tuotteet saattavat yllättää ennustettua suuremmalla kasvulla. Yllättäjistä suurin potentiaali on tekstiilikuiduilla, joiden kysyntä saattaa nousta jopa kymmenen prosenttia vuodessa, kun perusennuste lupaa viittä prosenttia. 

Tämä tietäisi jopa 35 miljardin euron kysyntää vuodessa vuonna 2035. 

Arvio perustuu tekstiilikuitujen yleiseen kysynnän kasvuun ja siihen, että kilpailevien raaka-aineiden käyttöä on vaikea lisätä: puuvillan tuotantoa hankaloittavat ympäristöongelmat ja synteettisten kuitujen kysyntää heikentävät mikromuovipäästöt ja raaka-aineen fossiilisuus. 

Lähes tekstiilikuitujen veroinen yllättäjä voi löytyä kuluttajapakkauksista. Niiden kilpailija on muovi, jonka käyttö pakkauksissa on kasvanut nopeasti mutta tuottanut suuria ympäristöongelmia. 

Myös biopolttoaineet voivat yllättää kasvuprosentilla, vaikka niiden määrä jää edelleen pieneksi. Ne täyttävät tiukimmatkin kestävyyskriteerit, mutta toisaalta niiden tarjonta pysyy vähäisenä, koska teknologiat eivät vielä ole valmiita. 

Korona kohtelee vaihtelevasti 

Konsulttiyhtiön arvion mukaan koronaviruspandemia vaikuttaa metsäteollisuuden markkinoihin vaihtelevasti. Esimerkiksi puutuotteiden kysyntään vaikutus on ollut pelättyä pienempi. Rakentaminen on jatkunut pandemiasta huolimatta ja rakentamisen kuluttajatuotteiden kysyntä on vain kasvanut. 

Verkkokauppa ja ruoan kotitilaukset ovat pandemian voittajia, mikä on näkynyt pakkausmateriaalien vahvana kysyntänä. Toisaalta tiukentuneet hygieniavaatimukset ovat pakkauksissa suosineet muovia. 

Paineet laskea hygieniatuotteiden hintoja ovat kovat, sillä työttömyys on vähentänyt etenkin alemman keskiluokan kulutusta. Pehmopapereiden kysyntä kotitalouksissa on kuitenkin kasvanut, kun taas julkisella sektorilla se on vähentynyt. Kohonneet hygieniavaatimukset ovat lisänneet kertakäyttöä. 

Liikenteen väheneminen on laskenut polttoaineiden hintoja, mikä on heikentänyt biopolttoaineiden kilpailukykyä. Markkina on kuitenkin toipumassa. 

Konsulttiyhtiö arvioi, että Suomen mahdollisuudet nostaa nykyistä 5–7 prosentin osuutta kasvavista metsäteollisuustuotteiden markkinoista ovat hyvät. Perusteena ovat ennen muuta suuret ja kasvavat metsävarat sekä toimiva puun korjuujärjestelmä. 

Alan uudistamiseen on myös investoitu paljon. Tutkimusinvestointeja ei ole jätetty julkisen vallan varaan vaan myös yritykset rahoittavat tutkimusta ja tuotekehitystä 0,3–1,4 prosenttia liikevaihdostaan. Osuutta luvataan kasvattaa ja yritykset painottavat suunnitelmissaan kasvutuotteita. 

Suomessa metsäala myös toimii hyvin yhteen. Suuret ja pienemmät yhtiöt osaavat yhteistyön, samoin toimialarajojen ylittäminen on helppoa.